Juommeko mikromuovia päivittäin?

Miten mikromuovit päätyvät vesistöihin?

Pyykinpesukoneet

Yksi suurimmista mikromuovin lähteistä on pyykinpesukoneet. Nykyään vaatteissa ja tekstiileissä käytetään yhä enemmissä määrin keinokuituja, kuten akryylia ja polyesteria. Synteettisitä materiaalista valmistetuista vaatteista ja tekstiileistä irtoaa miljoonia muovihiukkasia jokaisella pesukerralla. Hiukkaset ovat niin pieniä, että ne mahtuvat jätevedenpuhdistamojen suodattimista, joten niitä päätyy jokiin ja meriin. Myös ihmisten omistamien vaatteiden ja tekstiilien määrät ovat kasvaneet valtavasti. Nämä yhdessä aiheuttavat suurien mikromuovimassojen päätymisen ympäristöön ja vesistöihin.

Luontoon heitetyt roskat

Toinen syy luonnosta löytyvälle mikromuoville on roskat. Aiemmin kierrätys ei ollut samalla tasolla kuin tänä päivänä, ja roskat heitettiin monesti luontoon tai kipattiin avokaatopaikalle. Edelleen joissain maissa muoviroskaa päätyy paljon suoraan meriin. Luontoon heitetyt tai päätyneet muoviroskat alkavat haurastua vuosien saatossa. Luonnonolot kuten auringonvalo vaikuttavat roskiin, jotka ajansaatossa muuttuvat pienemmäksi ja pienemmäksi, lopulta ollen "tomua" eli mikromuovia. Roskat ja mikromuovit kulkeutuvat esimerkiksi eläinten ja lintujen mukana kaikkialle, esimerkiksi myös vesistöihin. 

Jätevedenpuhdistamot

Pyykinpesukoneiden ja luontoon päätyneiden roskien lisäksi yksi mikromuovien lähde on jätevedenpuhdistamoiden kautta tulevat mikromuovit. Tämä tarkoittaa kunnallisverkoston mukana tulevia mikromuoveja, jotka irtoavat putkistosta tai kosmetiikasta. Kosmetiikassa, kuten kuorinta-aineissa, joissa on käytetty kuorivia rakeita on mikromuovia. Näissä mikromuoveissa on sama ongelma, kuin pyykinpesukoneista tulevissa muoveissa. Ne ovat niin pieniä, että ne pääsevät jätevedenpuhdistamoiden suodattimien lävitse.

Miten mikromuovit joutuvat hanaveteen ja onko niillä terveysvaikutuksia?

Tämä on monia pohdituttava kysymys. Kun jätevedenpuhdistamoita on perustettu, rakennettu ja kehitetty, ei olla vielä tiedetty mikromuoveista tai niiden levinneisyydestä yhtä paljon. Kaikkia jätevedenpuhdistamoitamme ei siis ole tehty käsittelemään mikromuovin suodattamista juomavedestä. Kuten aiemmin kerrottiin, päätyy mikromuovi vesistöihin useilla eri tavoilla. Suomessa näistä vesistöistä otetaan vesi joka puhdistetaan lopulta hanasta tulevaksi juomavedeksi. Vaikka Suomessa juomavesi on laadukasta ja pääosin hyvin puhdasta, kaikkea mikromuovia ei voida vedestä puhdistaa tämänhetkisillä puhdistuslaitoksilla. Tämän lisäksi putkistoista irtoaa epäpuhtauksia, jotka päätyvät juomaveteen.

Mikromuovien ollessa verrattain uusi asia, jota ei ole voitu tutkia vuosikymmenien ajan, on mahdollisten terveysvaikutusten tutkiminen alussa. Joissakin tutkimuksissa on jo havaittu mikromuoveja esimerkiksi keuhkoissa. Kuitenkaan mikromuovien vaikutuksista terveyteen ja elimistöön ei voida vielä varmasti sanoa juuri mitään. Sen sijaan esimerkiksi muovin pehmentimillä ja BPA-muovilla tiedetään olevan vaikutuksia terveyteen, kuten hormonitoimintaan. Juoma- ja ruokaveden suodattamisella voi estää mikromuovien päätymistä elimistöön, mistä ei varmasti ole haittaa nykyisen mikromuoville altistumisen ollessa suurta.

Mikromuoveja voi suodattaa juomavedestä erilaisilla ratkaisuilla. Tehokkain on käänteisosmoosi, joka on puhdistustavoista perusteellisin. Myös helposti ja nopeasti hanaan asennettava hana- tai pöytäsuodatin suodattaa tehokkaasti mikromuoveja.