

Ville Rissanen VTT:ltä pitämässä esitystä tutkimustuloksista FILTECH-messuilla Kölnissä 2026 heinäkuussa.
Voisivatko tulevaisuuden vedensuodattimissa käytettävät materiaalit syntyä suomalaisen metsä- ja biotalouden raaka-aineista? AQVA Finland kehittää yhdessä tekniikan tutkimuskeskus VTT:n ja Aalto-yliopiston kanssa uusia biopohjaisia suodatusmateriaaleja, joiden avulla veden suodatustehoa voidaan tulevaisuudessa parantaa ja riippuvuutta pitkistä kansainvälisistä toimitusketjuista vähentää.
AQVA Finlandilla vedenpuhdistuksen kehittäminen perustuu tutkimukseen, laboratoriotestaukseen ja käytännön kokemukseen erilaisten vesien suodattamisesta. Helsingin Herttoniemessä sijaitsevassa vesilaboratoriossamme tutkimme veden laatua, testaamme suodatusmateriaaleja ja varmistamme tuotteiden toimivuuden ennen niiden hyväksymistä valikoimaamme.
Oman laboratorion, tuotekehityksen ja tuotannon tiivis yhteistyö mahdollistaa sen, että uusia ratkaisuja voidaan testata nopeasti sekä laboratorio-olosuhteissa että todellista käyttöä vastaavissa tilanteissa. Tämä käytännönläheinen tutkimus- ja kehitystyö muodostaa perustan myös yhteistyölle VTT ja Aalto-yliopiston kanssa.
Vedensuodattimen suorituskyky ei riipu ainoastaan laitteen rakenteesta. Ratkaisevan tärkeää on se, millaisia suodatusmateriaaleja laitteen sisällä käytetään, kuinka paljon niitä on ja miten vesi kulkee materiaalien läpi. Eri materiaalit sitovat ja vähentävät vedestä erilaisia aineita. Myös veden virtausnopeus, epäpuhtauksien pitoisuudet ja materiaalien keskinäiset yhdistelmät vaikuttavat siihen, kuinka tehokkaasti suodatus toimii.
AQVAlla olemme kehittäneet vedensuodattimia kunnallis-, kaivo-, järvi- ja meriveden käsittelyyn. Työ erilaisissa käyttökohteissa on antanut meille laajan käytännön ymmärryksen siitä, mitä suodatusmateriaaleilta vaaditaan todellisissa olosuhteissa. Tutkimusyhteistyössä meidän tehtävämme on tuoda materiaalitutkimukseen tämä käytännön vedenpuhdistusosaaminen: tunnistaa lupaavat raaka-aineet, testata niitä erilaisissa suodatusratkaisuissa ja arvioida, voidaanko tutkimustuloksia myöhemmin hyödyntää kaupallisissa tuotteissa.
"Tavoitteenamme ei ole löytää materiaalia, joka on kiinnostava ainoastaan biopohjaisuutensa tai kotimaisuutensa vuoksi. Sen täytyy myös toimia veden suodatuksessa aidosti hyvin", Otto Manninen, AQVA Finland


Monet vedensuodattimissa yleisesti käytettävät materiaalit tuodaan tällä hetkellä Euroopan ulkopuolelta. Pitkät toimitusketjut voivat aiheuttaa haasteita materiaalien saatavuudelle, toimitusajoille, kustannuksille ja jäljitettävyydelle. AQVAn kaltaiselle vedenpuhdistusyritykselle suodatusmateriaalien tasainen saatavuus on tärkeää. Tuotteita ja vaihtosuodattimia täytyy pystyä toimittamaan asiakkaille luotettavasti myös silloin, kun kansainvälisissä toimitusketjuissa esiintyy häiriöitä.
Tästä tarpeesta käynnistyi AQVA Finlandin tutkimus- ja kehitysyhteistyö VTT ja Aalto-yliopiston kanssa. Tavoitteena on löytää Suomen metsä- ja biotalouden raaka-aineista uusia materiaaleja, joita voitaisiin hyödyntää veden suodatuksessa. Kotimaiset tai Euroopassa valmistettavat materiaalit voisivat tulevaisuudessa vahvistaa toimitusvarmuutta ja materiaalien jäljitettävyyttä. Samalla metsäteollisuuden sivuvirroille ja muille biopohjaisille raaka-aineille voisi syntyä uusia, korkean jalostusarvon käyttökohteita.
Yhteistyö käynnistyi VTT:n ja Aalto-yliopiston muodostaman FinnCERES-lippulaivaohjelman kautta. Työtä on myöhemmin jatkettu osana Business Finlandin SUPER-yhteisinnovaatiohanketta, jossa tutkitaan ja kehitetään selluloosapohjaisten materiaalien ominaisuuksia ja uusia korkean teknologian käyttökohteita. VTT ja Aalto-yliopisto tuovat yhteistyöhön suomalaisia ja kansainvälisiä huippututkijoita syvällisellä osaamisella suodatusmateriaalien kemiallisista ominaisuuksista. AQVA Finland puolestaan tuo hankkeeseen osaamisen veden suodatusteknologiasta, suodatinlaitteista, kaupallisista sovelluksista sekä materiaalien testaamisesta todellisissa käyttöolosuhteissa.
Kolmen vuoden aikana hankkeessa ja AQVAn omissa rinnakkaisissa testeissä on tutkittu noin 30:tä eri raaka-ainetta. Tutkimuksen kohteena ovat olleet muun muassa metsäteollisuuden sivuvirroista ja luonnon raaka-aineista valmistettavat selluloosa- ja biohiilipohjaiset materiaalit. Lupaavia materiaaleja on voitu siirtää tutkimusvaiheesta nopeasti AQVAn omiin laboratoriotesteihin ja tuotantokokeisiin. Näin olemme pystyneet arvioimaan, miten materiaalit toimivat käytännössä ja millaisia muutoksia niiden hyödyntäminen edellyttäisi vedensuodattimien rakenteelta ja valmistukselta.
Hankkeen etenemistä ja tuloksia on esitelty useissa julkaisuissa ja alan tapahtumissa. Kesällä 2026 yhteistyötä ja tutkimustuloksia esiteltiin muun muassa FinnCERES-seminaarissa Otaniemessä sekä kansainvälisessä FILTECH-tapahtumassa Kölnissä, Saksassa. Lue artikkeli projektin tuloksista Filtration + Separation -lehdestä.
"Kyseessä on AQVA Finlandin ensimmäinen tämän mittaluokan projekti akateemisten tutkimusorganisaatioiden kanssa. Yhteistyössä on ollut erityisen hienoa nähdä, kuinka tehokkaasti tutkimusorganisaatioiden materiaaliosaaminen ja meidän käytännön vedenpuhdistusosaamisemme täydentävät toisiaan. Lupaavia raaka-aineita on pystytty viemään nopeasti laboratoriotesteihin ja tuotantokokeisiin", kertoo AQVA Finlandin vedenpuhdistusyksikön johtaja Otto Manninen.


Tutkimusyhteistyössä on saatu lupaavia tuloksia erityisesti selluloosa- ja biohiilipohjaisilla materiaaleilla. Kun aktiivihiileen perustuvaan suodatuskomponenttiin lisättiin noin 5–7 prosenttia selluloosaa, hapettuneen raudan poistuminen vedestä tehostui testeissä 30 prosenttia. Myös kotimaisista raaka-aineista valmistetulla biohiilellä saavutettiin erittäin lupaavia tuloksia.
Tulokset osoittavat, että biopohjaisilla materiaaleilla voidaan mahdollisesti parantaa nykyisten aktiivihiilisuodattimien ominaisuuksia. Hankkeessa tutkitaan myös biohiilen mahdollisuuksia korvata aktiivihiiltä osittain tai kokonaan tulevaisuuden suodatusratkaisuissa. AQVAn näkökulmasta kiinnostavinta ei kuitenkaan ole pelkkä yksittäinen laboratoriotulos. Olennaista on selvittää, säilyykö suodatusteho myös käytännön olosuhteissa, suuremmissa valmistuserissä ja suodattimen koko käyttöiän ajan.
Uuden suodatusmateriaalin kehittäminen ei pääty siihen, että materiaalilla saavutetaan laboratoriossa hyvä suodatustulos. Ennen kuin materiaalia voidaan käyttää kuluttajille tai ammattilaisille tarkoitetussa vedenpuhdistustuotteessa, meidän täytyy varmistaa muun muassa:
AQVAn oma vesilaboratorio ja tuotanto ovat tässä tärkeässä roolissa. Kun tutkimusorganisaatioissa kehitettyä materiaalia saadaan testattavaksi, voimme arvioida sen toimintaa olemassa olevissa suodatinrakenteissa, valmistaa kokeellisia suodatinpatruunoita ja seurata niiden suorituskykyä käytännössä.
"Tavoitteenamme ei ole löytää materiaalia, joka on kiinnostava ainoastaan biopohjaisuutensa tai kotimaisuutensa vuoksi. Sen täytyy myös toimia veden suodatuksessa aidosti hyvin. Kaupalliseen tuotteeseen soveltuvan materiaalin on oltava tehokas, turvallinen, tasalaatuinen ja teollisesti valmistettavissa järkevillä kustannuksilla", Manninen painottaa.



